User:Ta eis heauton/frad

Draft

Finnish radicalism 1920-1945, bibliography

My bibliography when writing articles on the subject. Currently moving so formatting only half done.

In English[edit]

Literature[edit]

Lavery, Jason (2006). The history of Finland. The Greenwood histories of the modern nations. Westport, Connecticut & London: Greenwood Press. ISBN 0313328374. ISSN 1096-2905.
Morgan, Philip (2003). Fascism in Europe, 1919–1945. London, New York: Routledge. ISBN 0-203-75646-0.
Payne, Stanley G. (1995). A History of Fascism, 1914–1945. Routledge. ISBN 0-203-50132-2.
Singleton, Fred; Upton, A.F. (2004). A short history of Finland (2nd ed.). Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-64069-5.

In Finnish[edit]

Literature[edit]

Hentilä, Seppo (2018). Pitkät varjot : muistamisen historia ja politiikka (in Finnish). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. ISBN 9789522345141.
Morgan, Philip (2003). Fascism in Europe, 1919–1945. London, New York: Routledge. ISBN 0-203-75646-0.
Näre, Sari & Kirves, Jenni (toim.) (2014). Luvattu maa : Suur-Suomen unelma ja unohdus (in Finnish). Helsinki: Johnny Kniga. ISBN 9789510402955.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Silvennoinen, Oula & Tikka, Marko & Roselius, Aapo (2016). Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet (in Finnish). Helsinki: WSOY. ISBN 9789510401323.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Swanström, André (2018). Hakaristin ritarit : suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset (in Finnish). Helsinki: Atena. ISBN 9789523004498.
Tepora, Tuomas (2011). Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–1945 (in Finnish). Helsinki: WSOY. ISBN 978-951-0-37402-3.
Vares, Vesa & Uola, Mikko & Majander, Mikko (2006). Kansanvalta koetuksella. Suomen eduskunta 100 vuotta, Osa 3 (in Finnish). Helsinki: Edita. ISBN 9513745430.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Vihavainen, Timo (2013). Ryssäviha : Venäjän-pelon historia (in Finnish). Helsinki: Minerva. ISBN 9789524927789.
Ylikangas, Heikki (1993). Käännekohdat Suomen historiassa : pohdiskeluja kehityslinjoista ja niiden muutoksista uudella ajalla (in Finnish). Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY. ISBN 951018649X.

Journals, articles, thesis works[edit]

Ohtonen, Kalle (2003). "Tutkimuksen tulkinta suomalaisesta äärioikeistosta" (PDF). Pro Gradu-työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos. Retrieved 2020-03-13. A review study of the most important academic studies on the Finnish far right radicalism of the early 20th century.

Online sources[edit]

Kinnunen, Pekka (2016-09-24). ""Voi kun se raukka ajaa päänsä seinään" – Kekkonen yritti kukistaa äärioikeistoa oikeudessa". YLE. Retrieved 2020-03-11.

Podcasts and video (in Finnish)[edit]

"Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja". YLE Elävä Arkisto. 2013-09-13. Retrieved 2020-03-11.
"Elias Simojoki - heimosoturi, joka ratsasti pyhällä vihalla". YLE Elävä Arkisto. 2013-07-05. Retrieved 2020-03-11.

Lapua movement[edit]

Literature[edit]

Perälä, Reijo (1998). Lapuan liike ja sanan mahti (in Finnish). Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. ISBN 9529888120.
Siltala, Juha (1985). Lapuan liike ja kyyditykset 1930 (in Finnish). Helsinki: Otava. ISBN 9789511087168.
Parkkari, Nestori (1960). Väkivallan vuodet (in Finnish). Helsinki: Kansankulttuuri.
Ruuskanen, Esa (2006). The workers' halls closed by scare-mongering and the use of special powers by the authorities (PDF) (PhD) (in Finnish with English Summary). Jyväskylä: University of Jyväskylä. ISBN 951-39-2693-1. ISSN 1459-4331. Retrieved 2020-04-10.{{cite book}}: CS1 maint: unrecognized language (link) Excellent review section on different academic views of Lapua movement
Vares, Vesa & Uola, Mikko & Majander, Mikko (2006). Kansanvalta koetuksella. Suomen eduskunta 100 vuotta, Osa 3 (in Finnish). Helsinki: Edita. ISBN 9513745430.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Virtanen, Aarni (2015). "Act now, don't hesitate". Changes in the rhetoric of Vihtori Kosola 1929–1936 (PDF) (PhD) (in Finnish with English Summary). Jyväskylä: University of Jyväskylä. ISBN 978-951-39-6396-5. ISSN 1459-4331. Retrieved 2020-04-10.{{cite book}}: CS1 maint: unrecognized language (link)

Online sources[edit]

Jegorow, Sirpa (2011-11-17). "Musta murha, valkoinen totuus – tapaus Onni Happonen". YLE. Retrieved 2020-03-11.
Kinnunen, Pekka (2016-09-24). ""Voi kun se raukka ajaa päänsä seinään" – Kekkonen yritti kukistaa äärioikeistoa oikeudessa". YLE. Retrieved 2020-03-11.
Leiwo, Hannele & Niemistö, Elina (2019-12-21). "Lapuanliike 1929-1932". YLE. Retrieved 2020-03-11.{{cite web}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Perälä, Reijo (2012-03-01). "Kun Kosolan Vikki Suomea johti". YLE. Retrieved 2020-03-11.
Perälä, Reijo (2006-09-08). "Laillisuusmies Ståhlberg Lapuan liikkeen hampaissa". YLE. Retrieved 2020-03-11.
Perälä, Reijo & Lindfors, Jukka (2010-03-15). "Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla". YLE. Retrieved 2020-03-11.{{cite web}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Perälä, Reijo (2006-09-08). "Talonpoikaismarssin tarkoituksena oli osoittaa, miten valkoista Suomea piti hallita". YLE. Retrieved 2020-03-11.
Raevuori, Antero (2016-02-16). "Pelon henki toi fasismin Suomeen: Vihtori Kosola jäi kauas Hitleristä ja Mussolinista". Seura. Retrieved 2020-03-11.
Raevuori, Antero (2019-07-20). "Valkoinen uhotyö – Lapuan liike isänmaan asialla talonpoikaismarssilla heinäkuussa 1930". Seura. Retrieved 2020-03-11.
Weurlander, Mikaela (2019-03-01). "date jolloin Suomea uhkasi fasistinen vallankaappaus". YLE. Retrieved 2020-03-11.

Podcasts, video etc. (in Finnish)[edit]

Weurlander, Mikaela (2019-03-11). "Fasismia mustassa autossa" (in (in Swedish)). Yle Teema Fem. Retrieved 2020-03-11.{{cite web}}: CS1 maint: unrecognized language (link)
Weurlander, Mikaela (2019-10-27). "Presidentti on siepattu!". Yle Teema Fem. Retrieved 2020-03-11.
Heikkinen, Seppo (2012-12-06). "Mäntsälän kapina". Yle Areena. Retrieved 2020-03-11.
Seuri, Olli (2018-07-02). "Lapuan liike ja sanan mahti - tohtorit ja toimittajat Reijo Perälä ja Olli Seuri keskustelevat". Yle Areena. Retrieved 2020-03-11.
"Musta murha, valkoinen totuus – tapaus Onni Happonen". YLE Elävä Arkisto. 2018-07-02. Retrieved 2020-03-11.

IKL[edit]

Hilja Riipinen[edit]

Literature[edit]

Nevala-Nurmi, Seija-Leena (2012). Perhe maanpuolustajana : sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä 1918-1944 (PDF). Tampere: Tampere University Press. ISBN 9789514487439.
Sulamaa, Kaarle (1995). Hilja Riipinen : Lapuan lotta. Helsinki: Otava. p. 255. ISBN 951-1-13497-3.
Sulamaa, Kaarle (1995). "Enemmän oikealle!" : Hilja Riipinen Suomen poliittisessa historiassa. Helsinki: K. Sulamaa. p. 249. ISBN 952-90-6819-0.
Virtanen, Aarni (2015). "Toimikaa, älkää odottako" : Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929-1936 (PDF). Jyväskylä: University of Jyväskylä. ISBN 978-951-39-6396-5.
Hentilä, Seppo (2018). Pitkät varjot : muistamisen historia ja politiikka. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. ISBN 9789522345141.
Juuti, Petri S. & Peltola, Juha & Maijala, Jussi & Aatsinki, Ulla & Maijala, Elsi (2005). Sinistä punaista mustaa - Näkökulmia Suomen 1930-40-lukujen poliittiseen historiaan (PDF). Tampere: Tampere University Press, ePublications. ISBN 951-44-6336-6.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Siltala, Juha (1985). Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Helsinki: Otava. ISBN 9511087169.
Silvennoinen, Oula & Tikka, Marko & Roselius, Aapo (2016). Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet. Helsinki: WSOY. ISBN 9789510401323.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)

Journals[edit]

Korhonen, Samu (2017). "Puserokauhua lietsomassa vai kansanvaltaa puolustamassa? Yhteiskuntarauhaan liittyvä sisäpoliittinen keskustelu vuoden 1934 valtiopäivillä" (PDF). Pro Gradu-työ. Oulu: Oulun yliopisto : Historiatieteet. Retrieved 2020-03-25.
Kotioja, Eeva (2013). ""Ei anneta liekin sammua" : Naiset osana nationalistista liikehdintää Suomessa datena 1932-1944" (PDF). Pro Gradu-työ. Helsinki: Helsingin yliopisto: Filosofian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos. Retrieved 2020-03-25.
Kotioja, Eeva (2014-09-01). "Reippaat tytöt ja rohkeat pojat – nuorisonkansallismielinen kasvatus suomessa datena 1934–1938" (PDF). Kasvatus & Aika. 2014 (3). Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura: 49–60. Retrieved 2020-03-25.
Saarinen, Henry (2017). "Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944" (PDF). Pro Gradu-työ. Turku: Turun yliopisto: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Retrieved 2020-03-25. Riipinen perusti Uusi Huomen-lehden

Verkkoviitteet[edit]

Haataja, Lauri (1995-11-20). "Elämäkertaromaanin Hilja Riipinen näkyy seitsemänä kuin kärppä Hurja Hilja, mainettaan parempi". Helsingin Sanomat. Sanoma Media. Archived from the original on 2018-09-23. Retrieved 2020-03-24. Kirja-arvostelu Sulamaan teoksesta Lapuan Lotta.
Kemppainen, Elina (2010-05-19). "Sankaripoikia ja nuoren kansakunnan kasvukipuja". Ennenjanyt.net. Ennen ja nyt - historian tietosanomat. Archived from the original on 2019-07-22. Retrieved 2020-03-24.
Kirjasampo. "Riipinen, Hilja". Kirjasampo.fi. Kirjastot.fi. Archived from the original on 2016-05-30. Retrieved 2020-03-24. {{cite journal}}: |archive-date= / |archive-url= timestamp mismatch; 2016-03-10 suggested (help)
Lottamuseon arkisto. "Hilja Riipinen - lottien ideologi". Naisten Ääni. Suomalainen Naisliitto ry. Archived from the original on 2018-03-13. Retrieved 2020-03-25.
Ylitalo, Teppo (2013-07-04). "Hilja Riipinen (1883–1966)". Helemi, Lapuan Historiallinen Tietokanta. Lapua: Lapuan kaupungin museot. Archived from the original on 2020-03-25. Retrieved 2020-03-25. Hyvä yleiskatsaus, perustuu Sulamaan journalihin ja Lapuan kapungin historiaan.
Sulamaa, Kaarle (2013-07-04). "Riipinen, Hilja". Biografiskt lexikon för Finland (in Swedish). Svenska litteratursällskapet i Finland. Archived from the original on 2018-06-01. Retrieved 2020-03-25. Ruotsinkielinen biografia. Kirjoittajana Kaarle Sulamaa, joka on tehnyt väitöskirjan Riipisestä.

Lotta Svärd[edit]

Lotta Svärd ei ollut varsinaisesti oikeistoradikalismia, mutta kuului tukevasti ns. valkoiseen Suomeen suojeluskuntien sisarjärjestönä.

Suomen lottaperinneliiton historiaprojekti[edit]

Kinnunen, Tiina (2006). Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien jälkeen. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-21200-1.

Latva-Äijö, Annika (2004). Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918–1928. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-19314-7. Perustuu Latva-Äijön väitöskirjaan ”Lotta Svärdin synty - järjestö, armeija, naiseus 1918-1928”. Haastattelu. Kirja-arvio. Haastattelu.

Olsson, Pia (2005). Myytti ja kokemus: Lotta Svärd sodassa. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-19968-4. Osa Lottasäätiön historiaprojektia. Artikkeli. HS. HS2.

Pohls, Maritta & Latva-Äijö, Annika (2009). Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-23698-6.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link) Osa Lottasäätiön historiaprojektia. Tavoitteena yleiskatsaus järjestöön nykytiedon valossa. Artikkeli.

Väitöskirjat[edit]

Elomaa-Krapu, Minna. Hoitamisen halusta ja velvollisuuden tunnosta. Lääkintälottien kokemukset koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sodissa datena 1939–1945 (pdf). Tampere: Tampere University Press. ISBN 978-951-44-9758-2. Retrieved 2020-04-01. Artikkeli 13.5.2015

Nevala-Nurmi, Seija-Leena (2015). Perhe maanpuolustajana. Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944 (pdf). Tampere: Tampere University Press. ISBN 978-951-44-8744-6. Retrieved 2020-03-29.

Olsson, Pia (1999). Eteen vapahan valkean Suomen : kansatieteellinen tutkimus lottatoiminnasta paikallisella tasolla vuoteen 1939. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys. ISBN 951-9057-35-8.

Peltokorpi, Kaisa-Maria (2011). On elettävä kun koska tahansa voi kuolla. Lottien selviytyminen sodassa 1939–1945 (pdf). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. ISBN 978-952-484-520-5. Retrieved 2020-04-01.

Virtanen, Ritva (2005). Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla (PDF). Kuopio: Kuopion yliopisto. ISBN 951-27-0069-7. Retrieved 2020-04-01.

Artikkelit[edit]

Kemppainen, Ilona (2007). "Sodan kuvauksesta sodan kokemukseen. Sotia koskevan historiakeskustelun laajeneminen ja moniarvoistuminen". Sodan totuudet. Yksi suomalainen vastaa 5.7 ryssää. Jyväskylä: Gummerus: 249–266.

Kinnunen, Tiina (2017). Fallen Angels, Fallen Nation? Representations of Patriotic Women and Images of a Nation in Finland's Post-War Memory (PDF). Norderstedt, Saksa: Studia Fennica Historia 22. pp. 109–131. ISBN 978-952-222-904-5. Retrieved 2020-03-29.

Kinnunen, Tiina. "Lottatutkijan valinnat" (pdf). Historiatieteellinen Aikakauskirja (1/2005). Joensuu: Labyrintti ry. Retrieved 2012-12-16.

Kirves, Jenni (2008). "Pikkulottien ja lottatyttöjen vaativat tehtävät". Uhrattu Nuoruus. Sodassa Koettua Osa II. Porvoo: WSOY: 99–137.

Kirves, Jenni & Näre, Sari (2008). "Nuorten talkoot: Isänmaallinen työvelvollisuus". Uhrattu Nuoruus. Sodassa Koettua Osa II. Porvoo: WSOY: 64–97.{{cite journal}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)

Virtanen, Aila & Lämsä, Anna-Maija & Takala, Tuomo (2017). "The War Heroine in the Finnish Organization - Lotta Svärd" (pdf). Management Research and Practice. 9 (2): 4–22. ISSN 2067-2462. Retrieved 2020-03-29.{{cite journal}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)

Muut[edit]

Selen, Kari & Pylkkänen, Ari (2004). Sarkatakkien armeija. Suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918–1945. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-29418-7.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (link)
Sulamaa, Kaarle (1999). Lotta Svärd – Uskonto ja isänmaa. Helsinki: Helsinki University Press. ISBN 951-570-429-4.